Koulutuskuntayhtymä (KKY) ilmoitti lykkäävänsä lukioverkkopäätöksen alkuvuoteen, jotta on aikaa kuunnella kaikkia osapuolia. KKY siis toteuttaa omistajiltaan saamaansa tehtävää, mutta onko sillä todellisuudessa siihen resursseja?
Jyväskylä-Seuran tilaisuudessa 20.9. opetusjohtaja Eino Leisimo kertoi, että 2020 Jyväskylän peruskouluissa opiskelee 1500 lasta enemmän kuin nyt. Kun kysyimme KKY:n lukiokoulutuksesta vastaavalta johtajalta Antti Rastelalta, moniko näistä lapsista jatkaa lukioon, oli vastaus yllättävä. Riippuu siitä, montako aloituspaikkaa on käytettävissä. Eli jos tulevassa lukioverkossa ei ole riittävästi aloituspaikkoja kasvavalle opiskelijamäärälle, entistä harvempi vuosikymmenen lopulla peruskoulun lopettavista uusista jyväskyläläisistä pääsee lukioon. Peruskoulu kuuluu perusoikeuksiin, mutta lukio on harkinnanvaraista.
Lukioverkkokeskustelussa on korostettu toisen asteen ammattikoulutuksen ja lukion yhteistyön kehittämistä. Lukion tulisi kuitenkin valmistaa ja ohjata ammattikorkeakouluihin ja etenkin yliopistoihin. Mutta keskustelu näiden kanssa puuttuu, vaikka Jyväskylässä toimii sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu.
Jyväskylä-Seuran tilaisuudessa Jyväskylän päättäjät kertoivat tehneensä päätöksen lukiotoimen siirrosta pakon edessä. Siirto kuului maalaiskunnan liitosehtoihin. Tuolloin ei pystytty eikä ehditty miettiä, mitä konkreettisia muutoksia päätöksen jälkeen voisi tapahtua. Nykyisten 600 oppilaan suurlukioiden lakkauttamiseen ei varmasti olisi annettu lupaa, mutta onko tämä tahtotila kirjattu tarpeeksi selvästi siirtosopimukseen. Ilmeisesti ei.
Vuonna 2009 valtion osuus kattoi 83 % Suur-Jyväskylän lukiomenoista. Kaupunki subventoi 1.47 miljoonaa euroa. Riittäisikö valtion osuus nyt kattamaan kaiken lukio-opetuksen, kun Korpilahden lukio (kulut 611.000€) ja kaksi entisen maalaiskunnan lukiota (kulut 2-2.5 milj. €) on lakkautettu?
Oliko lukiokoulutuksen siirto KKY:lle nykytiedon valossa järkevää? Toimiva lukioverkko olisi saavutettu kivuttomammin yhden kunnan toimesta. Vuosina 2008-09 ammattiopiston kursseja hyödynsi 41 lukiolaista. 2400 lukiolaisen keskittäminen ammattiopistoon vedoten kurssitarjonnan lisäämismahdollisuuksiin, tuntuu sekä ylimitoitetulta että pedagogisesti väärältä ratkaisulta.
Nyt Jyväskylän lukiokoulutuksesta päättää 13 KKY:n jäsenkuntaa, joista siis vain yhden lukiokoulutus on yhtymän toimintaa. Lukion resurssit KKY:n alaisuudessa ovat rajalliset tai riittämättömät. Tästä juontaa tarve romuttaa nykyinen lukioverkko ja hakea säästöjä jättikoulujen avulla. Mekin toivomme avointa keskustelua, mutta erityisesti Jyväskylän poliittisten päättäjien paneutumista uuteen tilanteeseen, harkintaa ja tarvittaessa uusia päätöksiä.
Jukka-Pekka Mecklin, professori, Itä-Suomen yliopisto
Janne Vilkuna, professori, Jyväskylän yliopisto
Hienoa, että oppineet miehet ottavat kantaa Jyväskylän nuorten tulevaisuuteen. Oppi on lisännyt ymmärrystä!
VastaaPoista