Jyväskylän koulutuskuntayhtymä uudistaa Jyväskylän lukioverkon. Päättäjät ja viranhaltijat ovat ideoineet tuhansien lukiolaisten jättikampuksia, jotka lisäksi olisivat ammattiopiston valtavan kampuksen yhteydessä. Myös historiallinen Jyväskylän Lyseon lukio, maamme ensimmäinen suomenkielinen ylioppilastutkintoon valmistava opinahjo, aiotaan siirtää perinteisestä lyseotalostaan muualle.

Sekä tutkimustulokset että maalaisjärki puhuvat suurlukioita vastaan. Lyseon siirtäminen puolestaan olisi rikos suomalaisuutta, kulttuuriperintöä ja nykyajan elinvoimaista yhteisöä kohtaan.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Jyväskylässä lukioon ei sijoiteta senttiäkään - vastauskirjoitus johtaja Saarikosken kirjoitukseen

KKY:n konsernin johtaja Vesa Saarikoski muistuttaa Keskisuomalaisessa 1.2. että Keski-Suomessa lukiokolutus on keskimääräistä kalliimpaa. Samalla hän unohtaa sanoa, että Jyväskylässä lukiokoulutus on toteutettu keskimääräistä halvemmalla. Pohjoisen Keski-Suomen pienet lukiot nostavat maakunnan kulujen keskiarvoa, mutta pienillä kunnillapa tuntuu edelleen olevan varaa panostaa nuorisonsa kouluttamiseen, toisin kuin Jyväskylällä joka lukeutuu niiden todella harvojen kuntien joukkoon, jotka eivät pane valtion rahoitusosuuden lisäksi senttiäkään lukiokoulutukseensa.

Saarikoski ottaa kantaa myös siihen, että Lyseotalo on hänestä toimimattoman vanhanaikainen ja että Lyseon pitäisi perinteensä vuoksi katsoa avoimesti uuteen. Juuri sitä Lyseolla halutaan: luvattu uudisrakennus voisi olla tulevaisuuden tila, jossa voitaisiin kehittää uudenlaisia tilaratkaisuja oppimisen ja toiminnan tueksi, mutta Lyseotalon interiöörin tuoman tunnelman vaikutusta ei kannata heittää opetuksellisesti hukkaan. Sen positiiviset vaikutukset nuoriin ja siihen, miten he tuntevat tulevansa osaksi sukupolvien ketjua on arvo, josta haluamme pitää kiinni samalla, kun toivomme pääsevämme toteuttamaan opetusta huolellisesti käyttäjien kanssa suunnitelluissa uusissakin tiloissa.

Lyseon opettajat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti