Jyväskylän arvokkain brändi

Jyväskylän Lyseon perustamisen on kiistatta voitu osoittaa olevan Jyväskylän historian tärkein ja laajimmin kaupungin kehitykseen vaikuttanut yksittäinen tapahtuma. Minkään muun kaupunkia koskettaneen ratkaisun merkitys ei ole ulottunut kerrannaisilmiöineen lähellekään maamme ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun perustamista Jyväskylään. Jyväskylän Ylä-alkeiskouluna aloittaneen opinahjon valtakunnalliseksi kohonnut merkitys loi perustan kaupungin maineelle suomenkielisen opetuksen keskuskaupunkina. Lyseo viritti välittömästi tai välillisesti kehityskulun, jonka tuloksina syntyivät vaikkapa seminaari ja tyttökoulu, kaupunkimme graafinen teollisuus, maine suomenkielisen kuorolaulun kotikaupunkina ja laulujuhlakaupunkina, Alvar Aallon arkkitehtuurin kaupunkina ja merkittävänä korkeakoulu- ja yliopistokaupunkina.

Jyväskylän Lyseon koko 153-vuotinen maineikas historia on ollut pioneerityötä myös pedagogisia menetelmiä kehitettäessä. Lyseon saamat tunnustukset vaikkapa viime vuosikymmenten lukiokoulutuksen kehittämisessä ovat tuoneet kaupungillemme laajaa kansainvälistä mainetta. Lyseon sivistyshistoriallisen merkityksen lujimpia puolustajia ovat aina olleet koulun kulloisetkin oppilaat. Heille lyseotalon miljöön muodostama GENIUS LOCII muodostuu arkkitehtoniseen tilaan liittyvistä henkisistä, tyylillisistä ja toiminnallisista ominaisuuksista. Voimakkaan sivistyseetoksen sävyttämään perinteeseen liittyminen on ollut omiaan kannustamaan ja motivoimaan heitä heidän opiskelussaan.

Pian 110–vuotias, tutkimuksissa hyväkuntoiseksi ja homeettomaksi todettu lyseotalo on kiinteä osa tätä arvokasta brändiä. Koulun sisätilojen leimaaminen julkisuudessa monisairaaksi on valheellista ja tarkoitushakuista vääristelyä. Haihattelevat väitteet siitä, että lyseotalo ei soveltuisi muka vanhanaikaisuutensa vuoksi opetuskäyttöön ansaitsee saada vertailukohdikseen vaikkapa Helsingin Yliopiston päärakennuksen Helsingin Senaatintorin reunalla, Turun Akatemiatalon, Reserviupseerikoulun päärakennuksen Haminassa, Uppsalan ja Lundin yliopistorakennukset, Oxfordin ja Cambridgen colleget tai oikeastaan minkä tahansa eurooppalaisen sivistysvaltion monisatavuotiaat kampusalueet. Opetuksen taso ja sen saavutukset eivät kysy opetustilan ikää käytettiinpä välineinä sitten liitu- tai älytaulua.

Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin viisaasti peräänkuuluttama ajatus Jyväskylälle muotoutuneiden tärkeimpien imagotekijöiden, jyväskyläläisen brändin voimistamisessa on nykyhetken nopeiden muutosten keskellä hyvin tärkeää. Erilaisten brändien merkitystä arvioitaessa on voitu havaita että yhtäkkisesti muotoutuneet brändit häipyvät yleensä myös helposti kun taas taas pitkää perinnettä kantavat brändit myös kestävät lujimmin ajan haasteissa.

Jyväskylän Lyseon menestystarina on kaupungin imagon kannalta aivan keskeinen, jota viisaasti johdetulla Jyväskylällä ei ole varaa hukata. On sulaa hulluutta ajatella että Jyväskylälle olisi etua luopua vapaaehtoisesti sellaisesta brändistä, mitä muualla kynsin hampain pyritään saavuttamaan tai jopa keinotekoisesti rakentamaan. Kaupunkimme arvokkaimman ja menestyksekkäimmän brändin, Jyväskylän Lyseon hävittäminen pyrkimällä sulauttamaan se kasvottomaan ja miljoonia nielevään suurlukioon on verrattavissa siihen villin lännen tyhmästi toheloineeseen pyssysankariin, joka ampui itseään haavoittavasti jalkaan osuen samalla saappaan sisälle piilottamaansa kultakelloon.