Selvityksen laatineiden konsulttien näkökulma lukioverkon kehittämiseen

Koulutustutkija vaatii pedagogista selvitystä. Tilaselvitys ei riitä!

Lukiouudistuksesta käytyä keskustelua seuratessani alkoi kiinnostaa, keitä lukioverkkoselvityksen tehneet henkilöt ovat ja millainen on heidän koulutus- ja kokemustaustansa. Kävi ilmi, että selvityksen laatineet konsultit, projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen ovat tehneet aiemminkin erilaisia selvityksiä Jyväskylän kaupungille. Tosin henkilöiden jäljittäminen Haahtela Oy:n kautta oli hieman hankalaa, koska yrityksen sivuilta ei löytynyt henkilöstön esittelyä. Se tuntuu oudolta, koska yrityksen palvelujen käyttäjiä varmasti kiinnostaa, millainen koulutus ja työkokemus yrityksessä työskentelevillä on.

Muiden sivujen kautta sitten löytyi tietoa selvityksen tekijöistä. Moisio on koulutuksellaan rakennusarkkitehti, Kuosmanen rakennusmestari ja heidän työtään ohjannut dosentti Ari Pennanen on tekniikan tohtori. Tällaisen koulutustaustan omaavilla asiantuntijoilla on varmasti hyvä kompetenssi tilojen suunnitteluun. Lukioverkon kehittämisessä on kuitenkin kyse myös paljosta muusta kuin tiloista, niin tärkeät kuin asianmukaiset ja toimivat tilat ovatkin. On siis varsin kummallista, että selvitys on haluttu teettää vain ja ainoastaan rakentamisen ja tilakysymysten ammattilaisilla, hyödyntämättä lainkaan kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoiden tietämystä. Heillä on tietoa muun muassa siitä, miten suuri haaste suuri oppilaitos on sen toiminnalle ja johtamiselle ja millaisen riskin se voi muodostaa niille oppilaille/opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ovat vaarassa joutua ongelmiin. Esimerkiksi viimeviikkoinen puukotus Alahärmän lukiossa ja Jokelan kouluampuminen kertovat siitä, miten vaikeaa opiskelijan pahoinvointia on havaita pienemmässäkään koulussa.

Myös minä kiinnitin huomiota jo blogissa esillä olleeseen Antti Rastelan näkemykseen siitä, että 500 oppilasta on maksimaalinen koulun koko yläkoulussa. Sitä suurempi koulu ei hänen mukaansa toimi. Tapahtuukohan lukioon siirryttäessä jotain merkillistä, kun lukioasteella ei 1 200 opiskelijan koulu olisikaan enää ongelma?

Haluaisin haastaa lukiokoulutuksen kohtalon ratkaisevia päättäjiä tarkoin pohtimaan kantaansa. Päätöksen vaikutukset ulottuvat pitkälle ja niillä on vaikutusta hyvin monen jyvässeutulaisen nuoren ja heidän perheidensä elämään sekä monien opettajien työhön. Valitettavasti niiden näkemykset, joita päätös kaikista eniten koskettaa - niin lukiolaisten kuin opettajienkin - on tähän mennessä sujuvasti ohitettu.

Päivi Vuorinen-Lampila

korkeakoulutuksen tutkija

Jyväskylän yliopisto